Hanten ansiosta päätimme kuitenkin lähteä Muumin kanssa metsään Unia tapaamaan. Ja hyvä oli, että läksimme. Eihän siellä kylmä sitten ollutkaan. Täällä Kotkassa lähes aina olevasta kostudesta ei ollut tietoakaan ja ilmakin oli lähes tyyni ja aurinko paistoi. Voisin jopa kehua, että oli "lämmin" verratuna niihin nollakeleihin ja tuuleen.
Tässä joitain kuvia aurinkoisesta metsästä kera Eetun, Unin ja Muumin....
Nuo Muumin korvat ovat jännät. =) Ne ovat taas yhdet korvat joihin ei ole tarvinnut kajota. Siis lähinnä teippauksen muodossa lainkaan. Olivat ihan pentuna todella ohuet ja kuvittelin olevani niiden kanssa vaikeuksissa. Siksi niitä tulikin hierottua ja ovat pysyneet koko tämän kasvuajan hyvin. Paitsi tietenkin kuvissa missä sojottavat jos minnekin.
3 kommenttia:
Onpa ihanaa että teillekin tullut kunnon talvikelit! Eikös olekin mukavaa?! Ja koiratkin nauttii ilmiselvästi..
Meillä on lunta ja aurinkokin on kuulemma palannut, mutta ei lämmitä pahemmin, niin parhaat kelit on vielä edessä! :)
Hih.. Jos minulta kysytään, Päivi, niin ei ole mukavaa. =D Mutta siinä olet oikeassa, että koirat ja lapset tykkäävät kovasti. Ja se jos mikä on pääasia. Minusta ei olla. ;-)
Kävin muutes katselemassa teidän sivuilta kuvia kauniista auringosta taivaanrannassa. (Tietysti niiden kauniiden koirien ohella.) Ja myöntää pitää, että ootta te sissejä kun sitä kaamosta täyspäisinä kestätte.=D
pitaa tarkistaa:)
Lähetä kommentti